voi spagetti...

On muuten sanoinkuvaamaton tunne, kun pitkän imetysmatatonin jälkeen pääset vihdoin kuolemanväsyneenä sänkyyn, vain huomataksesi sen olevan täynnä spagettia. Raakaa, pätkittyä spagettia! Jakun vihdoin olet hiirenhiljaa saanut kerätyä spagetin pätkät yhteen kasaan, huomaat sängyssä olevan toisenkin yllätyksen. Sänky on märkä. Pissasta märkä. Kiitos poikani. Rakastankin yllätyksiä....

Näin pääsi käymään viime yönä. Ensi yönä toivottavasti saisi vähän paremmin nukkua. Muuton jälkeen ovat yöt olleet toinen toistaan huonompia, sillä uudessa sängyssämme on aivan onneton sälepohja, mutta tänään mies sai haettua siihen uuden pohjan. Selkä alkaakin olla jo aivan tohjona, tuntuu kuin koko lantio olisi aivan mutkalla. Tulee heräiltyä pitkin yötä ja päivisinkin selkä vaivaa.

Kuopus on myös omalta osaltaan huolehtinut yöunien katkonaisuudesta. Kiinteiden aloituksen myötä on herännyt allergia epäilyitä, ja oireiluna on mm. ruokahaluttomuus ja jatkuva yösyönti. Välissä saatiin jo ruokahalu parantumaan, mutta kokeiltuamme uudestaan viljojen sopivuutta on palattu 24/7 rinnalla roikkumiseen ja kiinteiden huonoon menekkiin. Viljoja on nyt pakko kuitenkin pari viikkoa vähintään saada menemään, sillä joudumme käyttämään kuopusta verikokeissa joissa katsotaam mm. keliakia vasta-aineet. Tätä varten on oltava taustalla riittävä gluteenialtistus, jotta tulos olisi luotettava. Siihen asti on vain kestettävä ja toivottava ruokahalun palaavan.