maanantai 14. marraskuuta 2016

Lääkityksestä ja vähän muustakin

Nyt näyttää siltä, ettei tuo risperdal enää oikein tehoa. annostustakin on nostettu ohjeen mukaan, mutta Nelosella taas nyrkit heiluvat ja sisarukset saavat kyytiä. Tänäänkin on aamusta asti köynyt ohimennessäön hyppimässä pikkuveljen päällä, on potkinut, lyönyt ja purrut...
 Kiroilukin näyttää taas astuneen kuvioon. Itsekseen hokee kirosanoja, ihan rauhallisissakin tilanteissa. Olen ollut kokonaan huomioimatta tuota kielenkäyttöä, ettei innostuisi vain entisestään huomatessaan saavansa reaktioita aikaan kiroilemalla. Tänäänkin rallatteli kuin jotain lorua iloisena rytmikkäästi "vittu perkele paska, paskiaisen vittu, Paskiaisen Vittu!"  Tuossa tilanteessa teki tiukkaa olla huomioimatta lainkaan, minua kun alkaa usein naurattamaan tilanteissa missä ei pitäisi. Niinkuin nytkin, ihan tärisin naurusta ja vedet valuivat silmistä, vaikka missään tapauksessa en halua lasteni käyttävän tuollaista kieltä.

Tänään sai Kakkonen harjoitella itse koulusta kotiin tuloa, koko syksyn olen kuskannut alakoululaisia kouluun ja sieltä pois. Matkaa on vain 2.7 kilometriä,  mutta aamut ovat niin hitaita jo muutenkin, että myöhästely olisi vielä nykyistäkin varmempaa jos kävelisi päivittäin.  Tarkoituksena oli selvittää kauanko koulumatkassa kestää, sillä sain huomisaamuksi Kolmoselle ajan puheterapiaan, enkä pääse viemään Kakkosta kouluun.
Tytöllä loppui koulu kahdelta, ja kun puoli neljältäkään häntä ei näkynyt, lähdin ajamaan väliä tuloksetta. Kotiin palattuani aloimme tutkimaan tytön puhelimesta kavereiden numeroita ja soittelemaan olisiko neiti eksynyt kotimatkalla kyläilemään. Juuri näinhän olikin käynyt, juuri oli lähtenyt kotia kohti luokkakaveriltaan. Odoteltiin Kakkosta kotiin, niin eikö jo soi puhelin ja Kakkonen soittaa toiselta kaveriltaan saisiko jäädä kyläilemään suotaan koulusta. Hän oli aidosti hämmästynyt kun vastaus oli "ei tietenkään!" Ei hänellä ollut käynyt missään vaiheessa edes mielessä, että kotona ihmetellään misdä hän viipyy. Lopulta Kakkonen oli kotona lähes kolme tuntia koulun loppumisen jälkeen.
Täytyy aamulla varata noin tunti koulumatkaan, varmistaa, että puhelimessa on virtaa ja, että se on mukana.

Jotain positiivistakin päivään mahtui! Kakkonen teki ongelmitta läksyt, kiitos eräästä facebook-ryhmästä kopioidun idean. Joka kerta, kun Kakkonen tekee läksyt, tai jonkun kotityön, tyhjään pilttipurkkiin pudotetaan kuivaherne. kun purkki on täynnä, teemme yhdessä jotain erityisen kivaa.

Toinenkin ilonaihe saatiin. Kuopuksen hidastellut kasvu on alkanut vihdoin tasaantumaan! Kävimme kasvukontrollissa tänään ja kasvua oli tullut todella hienosti! Kilpirauhasarvoa joudutaan vielä kontrolloimaan, mutta muuten näyttäisi menevän hyvin. Kotimaisten viljojen pois jättäminen sai aikaan ruokahalun paranemisen, mikä taas näkyy kasvussa :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti